maanantai 3. maaliskuuta 2025

7. "Kun täällä mä nyt sit vaan elelen tätä normielämääni" - meikämandoliini puhelussa

 Moi,

maaliskuun puolella mennään jo! Aika menee ihan siivillä, kohta ollaan puolessa välissä tätä vaihtojaksoa - hui. Tuntuu, että pari viime viikkoa olen elellyt ihan tavallista arkea, pienillä lisätwisteillä toki. Suurin osa ajasta on kulunut koulutehtäviä tehdessä, luennoilla istuessa ja kuntosalilla hikoillessa, mikä on toisaalta tarkemmin mietittynä oikeasti siistiä sekin. Juuri tuossa luennolle tallustellessani pohdin oikein tietoisesti, kuinka olen onnistunut rakentamaan tänne elämän, joka rullaa omalla painollaan ja aluksi erikoiset tai uudet asiat tuntuvat jo aivan tavallisilta. Ihminen on siitä kummallinen otus, että se tottuu ja sopeutuu lähes kaikkeen ihan huomaamatta. 



Olen käynyt vapaa-ajalla muun muassa kirppistelemässä kavereiden kanssa. Kävimme katsastamassa tarjonnan The Arc-nimisessä puljussa. Ihana taivaansininen neule tarttui matkaan, eivätkä pojatkaan valittaneet haahuilustani ja ihmettelystäni! Total success siis. Ainon kämppis teki meille myös geelikynnet, minulle ihka ensimmäiset elämässäni. Osallistuimme Ainon kanssa myös GirlGainsin Vision board nightiin eli unelmakarttojen tekoon. Oli mukavaa hiljentyä perjantaina pitkän viikon jälkeen askartelemaan sekä pohtimaan omia tavoitteitaan ja arvojaan. Aktiivinen päivä sisälsi sen lisäksi aamuisen kuntosalitreenin, puhekurssin luennon, hiphop-tunnin, pickleball pelit sekä seinäkiipeilyä ja boulderointia. Voin kertoa, että tämä likka oli melko väsynyt illalla! 

Viime maanantaina osallistuin ensimmäistä kertaa Outdoor Programin viikoittaiselle vaellukselle iltapäivästä. Muuten laiskottelin menemään, mutta teki hyvää saada happea ja liikettä ulkoilmassa kaiken tekemättömyyden vastapainoksi. Kohteeksi valikoitui Liberty Cap, ja ilma oli mitä mainioin!

Torstaina kävimme keilaamassa muutaman kaverin kanssa, minkä päätteeksi pelattiin vielä biljardipeli Suomi vs. Pohjois-Amerikka. Ylpeänä voin ilmoittaa, että kotimaan edustus pisti parastaan ja henkilökohtaisesti pelasin todennäköisesti elämäni parhaan pelin tärkeässä paikassa. 

Perjantain kunniaksi lähdimme iltapäivästä vaeltamaan Independence Monumentille. Reilun parin tunnin patikointi oli mahdollisesti suosikkini tähänastisista! Saimme jälleen nauttia upeasta aurinkoisesta kelistä ja mahtavista maisemista. Oli myös mukavaa todeta, että ilman paikallisiakin pärjäsimme mainiosti. Satuimme kohtaamaan reitillä myös muun muassa liskon, oravan ja pienen lauman paksusarvilampaita (englanniksi vähän paremman kuuloinen bighorn sheep). Olimme siis yhtä luonnon kanssa - jos ei lasketa yhden kaverin evääksi tuomia muoviin pakattuja Oreoita. Maistui! Vaelluksen jälkeen suuntasimme monien paikallisten suosittelemaan VIP Tacosiin. Kyseessä oli hyvinkin autenttinen meksikolainen, jossa ruoka tilattiin ulkona olevasta vaunusta. Birria tacot, nachot ja Jarritos-limonadi täyttivät vatsan koko loppuillaksi erittäin onnistuneesti.


Lauantaina olikin pitkään ja hartaasti valmisteltu CIC Annual Fashion Show. Kyseessä on vuosittain järjestettävä muotinäytös, jossa yliopiston eri järjestöt pääsevät esiintymään. Me kävelimme International Student Associationin edustuksessa, ja edustimme Emilin kanssa Suomalaista juhannusta. Kaikilla oli aivan omanlainen visio asuista, jotka saatiin kyllä toteuttaa melko vapaasti, kuten alempana olevasta kuvasta näkyy. Itse näytös oli mukava hyvänmielen tapahtuma, ja jatkot olivat tietenkin vielä hauskemmat. Menimme aloittelemaan (jo melko myöhäistä) iltaa yhdelle mentorillemme suurella porukalla ja sieltä jatkoimme keskustan ainoaan yökerhoon. Olin positiivisesti yllättynyt, sillä olin kuullut varoitteluja siitä, miten kummallinen meininki siellä välillä saattaa olla. Paikalla oli kuitenkin suureksi osaksi yliopistomme opiskelijoita, joista monella oli ollut sama suunnitelma kuin meillä.  Seuraavana päivänä otettiinkin rennosti, ja nautittiin lähes kesäkeleistä auringonpaisteessa. 

Springbreak lähestyy jo kovaa vauhtia, ja tämän viikon lopulle meillä on mahtavia suunnitelmia. Tarkoituksena olisi, että tekisin videon lähes viikon ajalta, jotta pääset mukaan sekä arkielämään että vähän ainutlaatuisempiin elämyksiin. Toivottavasti odotat yhtä innolla kuin minäkin!

- Vilma 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

1. Terkuin kuka?

Moi, minähän se täällä, Vilma! Ajattelin ensimmäisenä esitellä itseni jollain tapaa, jotta edes tiedät kenen juttuja täällä lueskelet. Olen ...