15. Viimeinen viikko, kääk!

 Moi,

tästä se sitten lähtee. Viimeinen viikko tätä vaihtoa. Ja mikäs sen parempaa, kuin aloittaa se pienessä kurkkukivussa! Toivotaan, että hyvät yöunet riittävät pitämään kunnon taudin loitolla.

Viime viikolla oli taas sen verran ohjelmaa, että ajattelin päivitellä melko suurpiirteisesti isoimmat highlightit. Viikon aikana kävin taas useammalla ryhmäliikuntatunnilla nyt kun se oli vielä mahdollista. Meillä oli myös viimeinen Global Conversation, jossa kirjoiteltiin kaikille terveisiä kortteihin. Sen lisäksi meillä oli kunnon valokuvashow tästä keväästä, missä käytiin läpi kaikkia yhteisiä seikkailuja ja muistoja.

Torstaina oli Final Dinner vaihtariporukalla, jonka jälkeen jatkoimme iltaa cocktaileille ja baariin tanssimaan. Oli ihan super kiva ilta, ja enemmän se meni omalta osalta fiilistelyyn ja nauttimiseen kuin murehtimiseen tämän kaiken loppumisesta. Sille on sitten oma aikansa myöhemmin. 

CMU:n suomalaiset <3

Perjantaina oli kaverimme synttärit illasta, joissa pukeutumisteemana oli miehet mekkoihin ja naiset puku päälle. Kaikki osallistuivat mielettömän hienosti tuohon teemaan ja oli kyllä muutenkin ihan sairaan hauskaa! Jatkoimme iltaa sitten vielä Mama Ree'siin ja jatkojen jatkoille kavereidemme luokse. Ilta oli pitkä mutta ihan mahtava. Näitä ihmisiä ja keskusteluja tulee kyllä ikävä. 

Lauantai otettiin rauhassa edellisen illan venymisen takia, mikä tuli kyllä tarpeeseen. Sen verran tehokas kuitenkin olin, että sain käräytettyä itseni auringossa parin tunnin aikana ihan kohtuullisesti. Jälleen kerran, oli kyllä laitettu aurinkorasvaa! Tuo huomautus lähinnä rakkaalle äidilleni.

Eilen sunnuntaina lähdimme porukalla iltapäivästä Bananas Fun Parkiin. Siellä ajelimme muun muassa kartingia (autot oli hitaita), menimme laser-sotaa (en tajunnut sääntöjä) ja pelasimme minigolfia (yhdelle väylälle sain kunnioitettavat 12 lyöntiä). Total success siis! Ei mutta oikeasti oli tosi kivaa viettää aikaa kavereiden kesken tuommoisen merkeissä. Kävimme vielä kaiken touhuilun jälkeen syömässä paikallisessa Handlebarissa. Meikäläinen päätyi kerrankin hyvään valintaan! Söin Gunny Greek -nimisen "burgerin", missä sämpylöiden virkaa toimittivat pitaleivät. Oli super hyvää, nam.

Viimeiset palautukset kouluhommien osalta hoidan tänään purkkiin, minkä jälkeen tehtävänä on enää Human Sexuality -kurssin final exam. Tuohon ei kuitenkaan tarvitse oikeastaan edes opiskella, sillä ymmärtääkseni kyseessä on reflektoiva tehtävä, jonka kirjoitamme omaan päiväkirjaamme luentojen kirjoitusten perään. Helppoa ja kivaa. 

En tiedä, milloin se kunnollinen ymmärrys iskee siitä, että oikeasti tällä viikolla lähtö koittaa. Hyvästien sanominen on jo aloitettu, mutta ei se siltikään todelta tunnu. Outoa. Vähän ahdistavaakin. Se, mikä kuitenkin helpottaa tätä kriiseilyä on se, että näistä ihmisistä jää ikuisia ystäviä. Joidenkin kanssa tavataankin vielä varmasti. Osa minusta kuitenkin jää tänne, sen verran erityinen paikka tämä on.

- Vilma